Puhallinsoittimet

Huilu

Huilu kuuluu puupuhaltimiin, vaikka se nykyään valmistetaankin yleensä hopeaseoksesta. Käyrä suukappale mahdollistaa aloittamisen jo 6-vuotiaana. Suositeltavin aloitusikä on kuitenkin noin 8 – 10 –vuotiaana. Tällöin kädet yltävät paremmin soittimeen, ja sitä jaksaa kannatella sivussa.

Keskittyneisyys ja kiinnostus asiaan ovat tärkeimmät edellytykset soittoharrastuksessa edistymiselle. Vanhemmat voivat tukea soittoharrastusta olemalla mukana soittotunneilla esimerkiksi ensimmäisen vuoden ajan. Suzuki-huilun opinnoissa vanhempien mukana olo on toivottavaa pidempäänkin.

Suositeltava harjoittelumäärä alussa on 15 – 20 minuuttia päivässä. Edistymisen kannalta olisi hyvä, ettei harjoittelussa olisi paljonkaan välipäiviä.

Konservatoriolta ja musiikkiopistolta voi tiedustella vuokrasoittimia.

Klarinetti

Klarinetti kuuluu puupuhallinperheeseen, jonka putki on sylinterimäinen ja ääni muodostuu puhaltamalla suukappaleeseen.

Tarkkaa ikärajaa klarinetinsoiton aloittamiselle ei ole, mutta suositusikä on 9-10 vuotta. Nuorempanakin voi soittamisen aloittaa, jos vain sormet yltävät klarinetin näppäimille ja etuhampaat ovat pysyvät.

Klarinetilla soitetaan monenlaista musiikkia, klassisesta aina jazziin saakka. Myös kansanmusiikissa sitä käytetään paljon. Soolosoittimena klarinetti on myös suosittu soitin, mutta sitä voidaan soittaa myös erilaisissa kokoonpanoissa. Sinfonia- ja puhallinorkesteriin se kuuluu olennaisena osana, mutta esimerkiksi myös kansanmusiikki- ja tanssiyhtyeissäkin klarinettia käytetään.

Oppilasmalliset soittimet maksavat n. 500 euroa ja kalleimmat ammattilaismallit aina useisiin tuhansiin euroihin. Ruokolehdet maksavat n. 2 euroa/kpl. Niitä tarvitaan soiton määrästä riippuen muutama vuodessa.

Nokkahuilu

Nokkahuilun esi-isät ovat kaukana historiassa ja nykyisen muotonsa se on saanut 1600-1700-lukujen vaihteessa. Toisin sanoen nykyinen soitin on barokkinokkahuilu.

Nokkahuiluja on 22:ta ei kokoa, mutta käytetymmät ovat sopraano ja altto. Myös sormitusjärjestelmiä on kahta lajia: englantilaista ja saksalaista. Englantilainen sormitus on se oikea ja puhdas. Täytyy siis nokkahuilua hankittaessa on varmistua siitä, että saa englantilaisella- eli barokkisormituksella varustetun soittimen

Nokkahuilussa ei ole liikkuvia osia, täten se (etenkin muovisen) huoltaminen on varsin vaivatonta. Myöskään sen kantaminen ei rasita, eikä se vaadi kuljetuksessa suurta tilaa. Hankintakustannukset ovat verrattain edulliset, muovisen alton saa n. 30:lla ja sopraanon 15:llä eurolla. Parhaista puisista käsintehdyistä saa maksaa reilusti enemmän ja jonotusajat ovat muutaman vuoden luokkaa.

Nokkahuilunsoittokin on periaatteessa verrattain yksinkertaista: laitetaan suukappale suuhun  ja tukitaan sormilla soittimeen porattuja reikiä. Oikeaoppisen puhaltamisen, kielittämisen ja sormitusten totutteluun kuluu aikaa normaalisti muutamia vuosia. Mitään ikärajoituksia nokkahuilunsoitolle ei ole. Jos sormet vain ylettyvät reikiä peittämään niin lähtökohdat lienevät kunnossa. Iloista mieltä ja soittelemaan.

Saksofoni

Saksofoni on metallinen puhallinsoitin, jonka poraus on kartiomainen ja jossa on yksi lehdykkä kuten klarinetissakin. Sen ääni syntyy suukappaleen alapuolelle kiinnitetyn ruokolehdykän reunaa vasten puhaltamalla, joka saa soittimessa olevan ilmapatsaan värähtelemään. Juuri suukappaleensa johdosta saksofoni lukeutuu ulkonäöstään huolimatta puupuhallinperheeseen.

Nimensä se on saanut keksijänsä A. Sax´in mukaan, joka patentoi sen v. 1846. Sax halusi uudella soittimellaan ylittää sen kuilun mikä oli puu- ja vaskisoitinten välillä.

Saksofoneja valmistetaan useita eri kokoja. Sopranino-, altto-, baritoni- ja kontrabassosaksofonit ovat Eb-vireisiä, sopraano-, tenori- ja bassosaksofonit B-vireisiä. Myöhemmin on saksofoni-perheeseen liitetty B-vireinen subkontrabasso.

Saksofonia käytetään eniten kevyen musiikin puolella jazzissa ja big-bandeissa, mutta sille on käyttöä myös sinfoniaorkesterissa, esim. Ravelin Bolerossa ja varsinkin ranskalaisessa oopperamusiikissa on osuuksia altto- ja tenorisaksofonille.

Sopiva aloitusikä saksofoninsoitolle on 10-13 -vuotiaasta alkaen. Soittimet maksavat n. 800 eurosta ylöspäin. Käytettyjä soittimia kannattaa kuitenkin aina kysellä.

Baritonitorvi eli Eufonium

Vaskisoittimiin kuuluva baritonitorvi on tuuban pikkuveli, ja sen soiton voikin aloittaa vaikka jo 7-vuotiaana. Sen suukappale on samankokoinen kuin pasuunassa ja niinpä sen äänialakin on aikalailla sama. Itse ääni on eufoniumissa pasuunaa pehmeämpi ja pyöreämpi, johtuen sen putken nopeammasta laajenemisesta.

Suomalainen Jukka Myllys on tehnyt tätä jalosointista ja ketterää vaskipuhallinta maailmallakin tunnetuksi, mm. Jukka Linkolan konserton mainion levytyksen ansiosta. Hänen virtuoosinen soittonsa onkin innoittanut monia nykysäveltäjiä käyttämään eufoniumia osana sinfoniaorkesteria, esimerkiksi Kalevi Ahon teoksissa eufoniumilla on usein oleellinen rooli.

Puhallinorkestereissa ja brittiläisissä brass bandeissa tätä peltiselloksikin tituleerattua soitinta kuulee omimmillaan, ja sitä pidetään myös perinteisen suomalaisen vaskiseitsikon sieluna.

Edullisimmillaan soittimia saa jopa alle 500 eurolla, mutta parempilaatuisten instrumenttien hinnat lähtevät n.1400 eurosta ylöspäin.

Käyrätorvi

Käyrätorvi on vaskipuhallin, joka on alun perin kehitetty metsästystorvesta.  Oppilaskäyttöön on olemassa pienikokoisempia ja kevyempiä instrumentteja.

Sopivin aika aloittaa käyrätorvensoitonharrastus on 8 – 12 vuoden ikä. On myös kuusi-vuotiaana sekä nelikymppisenä aloittaneita.  Rautahampaat edessä ovat suureksi avuksi. Innostus ja keskittymiskyky ovat tärkeimmät ominaisuudet harrastuksen edistymiselle.

Harjoitusmäärä on riippuvainen tavoitteista.  On kuitenkin selvää, että mitä harjoittelee, sitä edistyy ja sitä . Alle 10-vuotiailla on useimmiten runsaasti vapaa-aikaa iltapäivisin, joten olisi erittäin hyödyllistä omaksua päivittäinen harjoittelu jo silloin.  Teini-iässä koulu ja mahdolliset muut harrastukset vievät enemmän aikaa ja voimia, joten siinä vaiheessa harjoittelu helposti vähenee entisestään.

Oman instrumentin hankinta tulee yleensä ajankohtaiseksi vasta yläkouluikäisenä, kun harrastuksen jatkuminen alkaa tuntua todennäköiseltä.  Elinikäiseen harrastukseen riittävät instrumentit maksavat uutena n. 4.000 euroa.  Useat oppilaat ovatkin päätyneet käytettyihin ammattisoittimiin, joita voi saada 1.500 eurollakin.

Konservatoriolta ja musiikkiopistolta voi tiedustella vuokrasoittimia.

Pasuuna

Pasuuna on hyvin läheistä sukua trumpetille ja niillä on pitkä, yhteinen historia. Suurin eroavuus muihin vaskisoittimiin pasuunassa on venttiilien asemesta käytetty ns. luistimekanismi, joka mahdollistaa mm. äänen portaattoman kuljetuksen.

Pasuuna on orkesterisoitin, yleensä niitä on sinfoniaorkesterissa kolme, joista yksi hiukan suurempi, bassopasuuna. Moni-ilmeisen ja vivahteikkaan sointivärinsä ansiosta pasuuna on erittäin suosittu missä tahansa musiikin lajissa.

Pasuunansoiton voi aloittaa, koosta riippuen, yleensä n. 10-vuoden ikäisenä. Soitinten hinnat vaihtelevat oppilassoitinten 500 eurosta ammattilaismallien 4000 euroon. Soitinta hankittaessa kannattaa kääntyä opettajan puoleen, usein hyvälaatuinen käytettykin soitin on parempi kuin halvimmat uudet.

Trumpetti

Trumpetti on kirkasääninen vaskipuhallin, jota käytetään lukuisissa eri musiikkityyleissä. Trumpetti sopii yhtä hyvin tytöille sekä pojille. Trumpetinsoiton voi aloittaa yleensä n. 7...8 -vuotiaana, joskus jo alle kouluiässä, lapsen fyysisistä ominaisuuksista riippuen. Trumpetti on myös paljon käytetty orkesterisoitin ja opiskelun alettua jo pian pääsee soittamaan erilaisissa ryhmissä.

Hyvälaatuinen oppilassoitin maksaa n.500 euroa, laadukkaat trumpetit maksavat 1000 eurosta ylöspäin. Kannattaa tiedustella myös käytettyjä soittimia, joissa usein hinta/laatusuhde on hyvä. Konservatoriolta ja musiikkiopistolta voi tiedustella vuokrasoittimia.

Taskutrumpetti on myös mainio aloitussoitin pienimmille soittajille. Soitin on teknisiltä ominaisuuksiltaan trumpetin kaltainen, mutta pienemmässä koossa. Taskutrumpettia on helpompi kannatella painopisteen ollessa lähempänä kehoa. Oppilaan kasvaessa vaihdetaan tavalliseen trumpettiin.

Tuuba

Suurin vaskipuhallin tuuba on vaikuttavasta koostaan huolimatta  yksi notkeimmista soittimista: sillä voi soittaa miltei mitä vaan Paganinin viulukapriiseista funkiin. Tuubia on olemassa neljää eri virettä: F, Es, B ja C. Tuuballa on tärkeä roolinsa niin sinfonia- kuin puhallinorkestereidenkin rivistöissä.

Tuubansoiton voi aloittaa soittajan koosta riippuen n. 9 vuoden iässä. Tuubat ovat suhteellisen arvokkaita instrumentteja, hinnat alkavat n. 1500 eurosta ylöspäin.

Tuubisteja pidetään yleisesti orkestereiden hyväntuulisimpina tyyppeinä. Tämä pitää täysin paikkansa, jostain syystä tuubistit ovat useimmiten mahdottoman mukavia.